Tähän on hieman pakko kommentoida, varsinkin kun myöhemmin ihmettelit mieskokoustelijoiden yksiraiteista argumentointia:
jos Porvoon valtuustosta ja asukkaista on suurin osa naisia, mikä ajaa valitsemaan miehiä sinne johtoon. Eikö naisia ole käytettävissä tarpeeksi, ajavatko junttausratkaisut miehet sitten loppupeleissä läpi vai mikä siinä on ?
Itse olen mies, mutta hakeudun ja suosin mielelläni asiantuntevaa/pätevää/parhasta seuraa kollegoina ja esimiehinä, olkoot sukupuolisesti vaikka miten veistettyjä. Tsemppiä kuitenkin !
Kovasti olen itsekin ihmetellyt sitä, miksi valtuustossa (ja samoin eduskunnassa) on niin merkittävä miesenemmistö, vaikka äänioikeutetuista puolet on naisia. Olisi kiinnostavaa tehdä laajempi sarjis, jossa tutkittaisiin myös äänestysaktiivisuutta ja ehdokasasettelua. Henkilökohtaisesti arvelisin kyllä vanhanaikaisten sukupuoliroolien olevan tässä suuri taustatekijä: naisilla on päävastuu lastenhoidosta ja siten vähemmän aikaa yhteiskunnalliselle aktivismille, ja toisaalta päätöksenteko on perinteisesti ollut miesten käsissä ja miehiä ehkö edelleen alitajuisesti pidetään parempina johtajina ja päättäjinä.
Itse olen nyt tauolla politiikasta, mutta kyllä sitä tulee aika tiiviisti kuitenkin seurattua. Idea tähän sarjikseen nousi uteliaisuudesta tutkia, onko sukupuolijakautuma nyt tasaisempi kuin itse valtuustossa istuessani. Ainakin lautakuntien puheenjohtajuudet on nyt jaettu paljon tasaisemmin, mutta kaupungihallituksessa ei ole tainnut koskaan olla naispuheenjohtajaa!
2 kommenttia:
Tähän on hieman pakko kommentoida, varsinkin kun myöhemmin ihmettelit mieskokoustelijoiden yksiraiteista argumentointia:
jos Porvoon valtuustosta ja asukkaista on suurin osa naisia, mikä ajaa valitsemaan miehiä sinne johtoon. Eikö naisia ole käytettävissä tarpeeksi, ajavatko junttausratkaisut miehet sitten loppupeleissä läpi vai mikä siinä on ?
Itse olen mies, mutta hakeudun ja suosin mielelläni asiantuntevaa/pätevää/parhasta seuraa kollegoina ja esimiehinä, olkoot sukupuolisesti vaikka miten veistettyjä. Tsemppiä kuitenkin !
Kovasti olen itsekin ihmetellyt sitä, miksi valtuustossa (ja samoin eduskunnassa) on niin merkittävä miesenemmistö, vaikka äänioikeutetuista puolet on naisia. Olisi kiinnostavaa tehdä laajempi sarjis, jossa tutkittaisiin myös äänestysaktiivisuutta ja ehdokasasettelua. Henkilökohtaisesti arvelisin kyllä vanhanaikaisten sukupuoliroolien olevan tässä suuri taustatekijä: naisilla on päävastuu lastenhoidosta ja siten vähemmän aikaa yhteiskunnalliselle aktivismille, ja toisaalta päätöksenteko on perinteisesti ollut miesten käsissä ja miehiä ehkö edelleen alitajuisesti pidetään parempina johtajina ja päättäjinä.
Itse olen nyt tauolla politiikasta, mutta kyllä sitä tulee aika tiiviisti kuitenkin seurattua. Idea tähän sarjikseen nousi uteliaisuudesta tutkia, onko sukupuolijakautuma nyt tasaisempi kuin itse valtuustossa istuessani. Ainakin lautakuntien puheenjohtajuudet on nyt jaettu paljon tasaisemmin, mutta kaupungihallituksessa ei ole tainnut koskaan olla naispuheenjohtajaa!
Lähetä kommentti